sure meiän kanssa

elämä liian pitkä iloittavaksi
kui luulet onnee riittävän
näit kilsoi talsittavaksi
jäis karsittavaksi
elämä liian naurettavaa naurettavaksi
liia hauskaa ollaksee hauskaa
niin kaunista, että sattuu
ja aina, liikaa

sure meiän kanssa
ennen ku taas naurattaa
vielä ehtii musertua
yhteisee syliin rusentua
sure meiän kanssa
ennen ku taas naurattaa
vielä ehtii musertua
yhteisee syliin rusentua

taas yks sukupuutto
aallot lyö korkeemmalle
lämpötila nousee pilvii
niinku kyyneleet silmii
kaljatki lopus
kadonnu ku fokus
kännykän akku finaalis
jost ei voiteta mitalii

sure meiän kanssa
ennen ku taas naurattaa
vielä ehtii musertua
yhteisee syliin rusentua
sure meiän kanssa
ennen ku taas naurattaa
vielä ehtii musertua
yhteisee syliin rusentua

sure meiän kanssa
käsist kii – nyt itketään
jaettu kipu moninkertaistuu
yhessä parempi nahistuu
sure meiän kanssa
käsist kii – nyt itketään
pyyhitään toistemme posket
ennen ku ne mätänee

vielä ehtii tulla huonompi vuosi
surraa sitä että joudutaa oottaa
hitto vieläki menetettävää
sydämen sirpaleet särjettävä
huikka kaikille jotka joutu lähtee
kippis niille jotka ei ehtiny
älä pidä kiirettä silti
sure meiän kanssa vielä hetki

sure meiän kanssa
ennen ku taas naurattaa
vielä ehtii musertua
yhteisee syliin rusentua
sure meiän kanssa
ennen ku taas naurattaa
vielä ehtii musertua
yhteisee syliin rusentua

ku kaikki toivo meinaa kadota
perusta peruuttamattomasti lahota
ku satelliiteist ei erota tähtiä
eikä metsii puupelloist
ku meret on kalastettu autioiks
ku oot sängyn alla ite mörkönä
ku kepukaa ei voi pettää enää
ku mitää muut ei voi tehä
sure meiän kanssa