Kehitin kokonaan oman kielen eteisessä
lysyssä, lattialla, peilin eessä kädet korvilla katoin
suun liikettä ja mietin
kuuleeko
kuuleeko kukaan
Nyt kieli on mustelmilla
älä kiltti enää sano etten oo yrittäny puhua
hengityski saa uurteet huulis verisiks mä
puhun paperihaavaa
Ku tuut kotiin suunpielist on lorunu lätäkkö laminaatille
uittelen siinä kaarnavenettä:
anna tuulen keinuttaa
anna huules, niinku ei kukaan
niinku ettei ois ikin
mitää muuta meinannukkaa
Katot silmil joit ei kestetä kattoo
vastaan silmil, joit ei kestetä kattoo
pyyhin suuni hihaas, kavahdat
sori, emmä muistanukkaa miten kovaa
viimeks pitelin ranteistas kiinni takoessas sanoja musta ulos
Kuuleksä,
kuuleksä?
Rintakehän alla pumppaa sydän se
sanoo pum, pum
kaikilla kielillä
← takaisin